tunnelmia mod-ohjaajakoulutuksesta

Osallistuin elokuun lopussa kolmipäiväiseen MOD-ohjaajakoulutukseen. Ohjaajakoulutukseen osallistuminen edellyttää, että on käynyt pohjalle MOD-kurssin.

Koulutus järjestettiin Järvenpäässä STEP-koulutuksen Järvenpään kampuksella ohjaajinamme Anna-Leena Klemetti-Falenius ja Ulla Siirto. Kolmipäiväinen lähirupeama oli lyhykäisyydessään merkityksellinen prosessi, joka on säilynyt mielessäni lämpöisenä muistona. Meitä kurssilaisia oli kahdeksan henkeä, joka mielestäni olikin juuri sopiva ryhmäkoko. Siinä ehti tutustua jokaiseen kurssilaiseen, ja syventyä hedelmällisiin keskusteluihin, erityisesti ryhmätöiden myötä.

MOD tulee ruotsinkielen sanasta ”mod” = rohkeus. Sen alkukirjaimet tulevat sanoista ”Mångfald Och Dialog” joka tarkoittaa suomeksi ”moninaisuus ja dialogi”. MOD kehitettiin Ruotsissa 1980-luvun lopussa, tukemaan rauhanomaista, keskustelevuuteen perustuvaa yhdenvertaisuuskasvatusta, joka samalla pyrkii ehkäisemään syrjintää ja rasismia yhteiskunnassa, ja lisäämään ymmärrystä ihmisten sekä kulttuurien moninaisuudesta.

MODissa on viisi vaihetta, jotka mekin koulutuksessa kävimme läpi ohjaten ne pienryhmätöinä, muulle ryhmälle, prosessin omaisesti. Nämä vaiheet ovat: 1. Avoimuus 2. Ihmisoikeudet 3. Itsetuntemus 4. Moninaisuus, normit ja syrjimättömyys 5. Mukaan ottaminen ja osallisuus.

Oma pienryhmäni työsti kolmosvaiheen, josta tulikin ainakin itselleni kaikinpuolin varsin antoisa ja opettavainen kokemus! Kuten muistakin osioista, joihin muiden ryhmäläisten ohjaamana osallistuin. Erityisen haasteelliselta tuntui havaita oma rajallisuuteni joissakin tehtävissä, omassa itsetuntemuksessani. Kohdata omassa itsessä asioita, jotka eivät olekaan mitenkään kamalan kivoja.

Viimeisenä koulutuspäivänä keskityimme ryhmäprosessin purkamiseen, joka oli todella tunteikasta. MOD-ohjaajakoulutuksen lähipäivät olivat itselleni todella arvokas ja merkityksellinen kokemus. Sain tutustua ja syventyä aivan mahtaviin erilaisiin ihmisiin, persooniin. Herkkyydestä ja tunteikkuudesta, räväkkyyteen ja juurevuuteen. Ajattelenkin, että näissä kohtaamisissani sain todella arvokkaan lahjan. Minäkin luimukorva, joka aina olen karttanut ryhmätöitä, kuorin yltäni introvertin haarniskani ja uskaltauduin rohkeasti ryhmätöihin, todella turvallisen tuntuisessa, luottamusta herättävässä ryhmässämme.

Meillä on vielä yksi koulutuspäivä, joka toteutetaan etäkoulutuksena. Tällöin puretaan meidän kirjalliset välitehtävät. Odotan innolla kohtaavani ryhmämme uudestaan. Sain ohjaajakoulutuksesta todella vahvan kipinän, ryhtyä tutustumaan ja pureutumaan rasismin rakenteisiin tässä yhteiskunnassamme. MOD todella on prosessi. Jonka kannattaa antaa viedä ja johdattaa. Tuoda rohkeasti uusia oivalluksia. Omaa itseä herkin korvin kuunnellen. Hellyydellä, elämänilolla ja armollisuudella.

Tytti-Kettu Metsänhele